Eläimillä esiintyy pitkälti samoja silmäsairauksia kuin ihmisilläkin, esim. tulehduksia, kaihia ja glaukoomaa. Etenkin koirilla, mutta myös kissoilla, monet sairaudet silmän eri osissa ovat perinnöllisiä. Lisäksi eläimillä esiintyy muuan muassa rakenteesta johtuvia ongelmia luomien asennossa sekä traumaperäisiä silmän tai silmää ympäröivien kudosten vammoja.
Silmätutkimuskäynti erikoiseläinlääkärillä
Hakeutuminen tutkimuksiin
Tavallisia hoitoon tuloon syitä ovat:
- Muutokset silmän ulkonäössä (esimerkiksi punoittavat, rähmivät tai sameat silmät)
- Silmävuoto
- Muutokset näkökyvyssä
Osa sairauksista, kuten vakavat silmävammat, glaukooma tai nopeasti edennyt kaihi, vaativat kiireellistä hoitoa näkökyvyn ja silmämunan pelastamiseksi. Silmävaiva onkin syytä pikaisesti tutkituttaa etenkin, jos silmä on kipeä (oireina voimakas siristys, punoitus, vetinen vuoto, valonarkuus), samentunut pinnastaan tai silmän ulkomuoto on selvästi muuten muuttunut. Tutkimuksiin on syytä tulla pikaisesti myös, jos eläimen näkökyvyssä on äkillisiä muutoksia.
Silmäeläinlääkärin vastaanotolla
Silmäeläinlääkärin tutkimuskäynnillä potilaalle tehdään perusteellinen silmätutkimus, jossa arvioidaan aina kummatkin silmät. Perustutkimukseen kuuluu silmien neurologisten vasteiden ja refleksien arviointi, kyynelnestetuotannon ja silmänpaineen mittaus, silmän värjäykset sekä silmää ympäröivien rakenteiden ja silmän etu- ja takaosien tutkimus rakovalobiomikroskoopin, oftalmoskoopin ja erilaisten linssien avulla. Silmistä voidaan käynnillä tarvittaessa ottaa myös kuvia mm. löydösten seurantaa varten. Käynnillä tehdään tarvittessa myös yleistutkimus siltä osin, kuin silmäongelman selvittämisen tai anestesiasuunnitelman kannalta on tarpeellista.
Käynnillä käydään läpi myös potilaan esitiedot sekä tehdään hoitosuunnitelma. Ajanvarauksen pituus riippuukin paljolti hoitoon tulon syystä ja läpikäytävänä olevasta aiemmasta hoitohistoriasta. Ensimmäiselle käynnille varataan yleensä 45 minuutin aika.
Perustutkimuslöydösten perusteella voidaan suositella lisätutkimuksia, kuten
- Kammiokulman tutkimus eli gonioskopia
- Näytteiden otto
- Kyynelkanavien huuhtelu
- Verkkokalvon sähköisen toiminnan tutkimus (ERG eli elektroretinogrammi)
- Silmän ja/tai silmäkuopan ultraäänitutkimus
- Silmän taittokyvyn tutkimus (retinoskopia)
Gonioskopia, näytteiden otto ja esim. kyynelkanavien huuhtelu onnistuu yleensä samalla käynnillä. Muita lisätutkimuksia varten varataan yleensä tarvittaessa erillinen aika.
Gonioskopia, silmän kammiokulman tutkimus glaukoomalle altistavien rakenteellisten muutosten tai kasvainten varalta biomikroskoopin ja silmän pintaan asetettavan erityisen linssin avulla. Tutkimusta varten silmään laitetaan puudutustippoja, rauhoitusta ei yleensä tarvita.
ERG eli elektroretinogrammi on verkkokalvon sähköinen toimintatesti. Sen avulla tutkitaan, toimivatko verkkokalvon valoa aistivat solut.
Tutkimus voidaan tehdä esimerkiksi sokeutuneelle potilaalle, jonka silmätutkimuksessa ei todeta näönmenetystä selittäviä löydöksiä, kuten merkittäviä samentumia silmän kirkkaissa osissa, näkyviä rappeumamuutoksia verkkokalvolla tai verkkokalvon irtaumaa. Tutkimus tehdään yleensä myös ennen kaihileikkausta verkkokalvon toiminnan varmistamiseksi, jos kaihimuutokset estävät verkkokalvon tutkimisen oftalmoskoopilla.
Tutkimuksella voidaan tarvittaessa myös arvioida verkkokalvon eri solutyyppien toimintaa erikseen, jos potilaalla epäillään verkkokalvosairautta.
Pupillat laajennetaan tutkimusta varten ja potilas pidetään tavallisesti pimeässä ennen tutkimusta, verkkokalvon solujen sähköisten reaktioiden maksimoimiseksi. Äkillisesti sokeutuneen ja kaihipotilaan lyhyt tutkimus on yleensä mahdollista tehdä ilman rauhoitusta. Pidempää tutkimusprotokollaa varten potilas täytyy rauhoittaa.
Ultraäänitutkimuksesta on apua silmän sisäosien tutkimuksessa, jos sarveiskalvon, etukammion tai linssin sameus estää näkyvyyden niiden takana oleviin silmän osiin. Se voidaan tehdä myös silmäkuopan tutkimiseksi epäiltäessä esim. tulehdus- tai kasvainmuutoksia silmän takana.
Silmään laitetaan puudutustippoja ennen tutkimusta. Silmänkuopan tutkimusta varten voi olla tarpeen ajaa karvoja silmän ympäriltä. Potilasta ei yleensä tarvitse rauhoittaa tutkimusta varten.
Retinoskopialla mitataan silmän taittovoimaa, jos epäillään potilaan olevan liki- tai kaukonäköinen. Tutkimus tehdään retinoskoopin ja erityisen linssisarjan avulla. Tutkimusta varten eläintä ei rauhoiteta.
Suurimmalla osalla koirista silmän taittovoima on oikeanlainen muodostamaan verkkokalvolle terävän kuvan. Elämää haittavia taittovirheitä voidaan tarvittaessa korjata mm. piilolinssien avulla.